(Alvar Aalto, 1936)

-Seinät sileää valkoista rappausta

-Vapaa pohjaratkaisu

-Tasakatot

-Rakennuksissa luonon valoa ja ilmavuutta

Villa Tammekann

(Alvar Aalto, 1932)

- puhtaus, rapattu, valkoinen

-tasakatto

-selkeä ja suoralinjainen

-vaaleat seinät ja tummat ikkunat

Lasipalatsi

(Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo riihimäki, 1935-1936)

-Suuret lasipinnat

-Sirot rakenteet, pyöreys

-Alimman kerroksen ilmavuus, "kutsuu asiakkaat liiketiloihin"

- Öiset neonvalot sopivat tyyliin

-Vaalea väri, rapattu pinta, pohjan muoto vapaa

Olympia stadion

(Yrjö Lindgren, 1933-1940)

- Nauhaikkunat

-Alimman keeroksen ilmavuus, tuntuu kuin rakennus leijuisi ilmassa

-Kantavana rakenteena seinän sijasta betonipilari

-Teräsprofiili

-Pyöreys

Unite d`Habitation, "Asumiskone"

(Le Corbusier, 1946)

-Teräsbetoni ja elementtirakenteet, joiden avulla muodostettiin asumisyksikköjä sodan jälkeiseen rakentamiseen

-Alin kerros "ilmassa"

-Tasakatto

-Mittakaavan suuruus

-Siro rakenne

-Kaikkien asuntojen ikkunat ovat samaan suuntaan

-Oleellinen asia suunnittelussa on käytännön toimivuus

Sara ja Maria: Funkkista lisää

Funkkissisustusta, Villa- Tammekann 1932

http://granokeskus.utu.fi/arkkitehtuuri/olohuoneon.jpg

- molemmissa ylläolevissa Aallon suunnitelmissa pääpaino oli tilallisessa toimivuudessa ja mielenkiintoisuudessa

-julkisivut on piirretty sisätilojen ehdoilla

-Aallon suunnitelman keskeinen elementti oli jo varhaisessa vaiheessa hahmoteltu yhdistelmä koko olohuoneen levyisestä rautarakenteisesta nauhaikkunasta ja tämän alapuolisesta avotakasta.

http://granokeskus.utu.fi/arkkitehtuuri/ylapohjaon.jpg

LAUTEET:Lauteiden on syytä olla leveät. Leveä laude on hyvä jos tulee yllättävä ruuhkahuippu niin kaikki mahtuvat lauteille.

ILMASTOINTI:Hyvässä saunassa raitisilma tulee ylhäältä kiukaan päältä ja poistoilma lauteiden alta lattian rajasta. Saunan kuivattamista varten tehty venttiili tai räppänä avataan heti saunomisen jälkeen.

Funktionalismi on modernin arkkitehtuurin metodi, jossa kaiki koristeellisuus on karsittu pois. Kaikilla raakennetuilla tiloilla tuli olla käytännöllinen tarkoitus. Pelkistetty, funkkis rakennustyyli sai alkunsa 1900 alkupuolella. 

 (1856-1926)

• Katalonialainen arkkitehti ja katalonialaisen modernismin tärkeä edustaja.
• Tyylihistoria luokittelee Gaudin art nouveaun (Jugend) ja orgaanisen arkkitehtuurin edustajaksi, mutta sanotaan että hän kehitti huikean ja omaperäisen, jopa surrealistisen arkkitehtuurisen muotokielen.

  Art nouveuau eli Jugend

Jugend eli jugendtyyli  (ranskaksi "Art nouveau")on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen tuomalla koko ihmisen elinympäristön taiteilijan ulottuville. Erityisesti jugend vaikutti arkkitehruurissa ja taideteollisessa muotoilussa.

Orgaaninen arkkitehtuuri

Orgaaninen arkkitehtuuri on eräs modernin arkkitehtuurin tyylilajeja, joka kehittyi art nouveausta ja oli pohjana mm. funktionalismin synnylle.Tyylin lähtökohtana on elävä luonto, joka tarjoaa loputtomasti ideoita, esteettisiä muotoja ja rakenteellisia ratkaisuja rakennusten ulkoisten muotojen sekä sisäisten toimintojen tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle. Ajatuksena on myös, että käytännöllisyys ohittaa muodon tärkeyden suunnittelussa.

 Sagrada Família

•  Gaudin suunnittelema kirkko Barcelonan keskustassa Eixamplen kaupunginosassa   ja sitä alettiin rakentaa vuonna 1882.
• Rakennus on vaikuttava ja henkeäsalpaava monumentti, jonka moniin yksityiskohtiin Gaudin kerrotaan hakeneen muotoa ja inspiraatiota luonnosta.
• Kun kuvaa katsoo tarkemmin, huomaa kuinka ikkuna-aukot muodostavat kukintomaisia kokonaisuuksia ja jotkut tuovat mieleen puiden lehdet. Jylhät ja karheat tornit puolestaaan muistuttavat puunrunkoa.
• Kirkon arkkitehtuuri on kauttaaltaan ainutlaatuista - siitä huokuu Gaudin omaperäinen tyyli, joka on mielestäni suorastaan "fantasiamainen".  Pelkkä kuva mahtipontisesta rakennuksesta mykistää katsojansa, mitenköhän se vaikuttaa ihastelijaansa luonnossa?

   kuva:http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Sagradafamilia-overview.jpg

Casa Batlló

• Gaudin suunnittelema talo hyvötuloiselle perheelle Barcelonaan
• Rakennusta kutsutaan joskus nimellä Casa dels ossos (Luutalo), mikä johtuu sen orgaanisista, luurankoa muistuttavista muodoista.
• Julkisivu on koristeltu värikkäin mosaiikein.
• Arkkitehtuurissa näkyy luonnollinen, raikas värimmaailma ja muotokieli on Gaudimaista - jännittävää ja orgaanista. Ruotomaiset parvekkeet tuovat toden totta mieleen pääkallon otsalohkon. Kokonaisuus on mielestäni pelottava, mutta jollain tapaa kiehtova ja psykedeelinen.

kuva:http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Casa_Batll%C3%B3.jpg

Gaudia on luonnehdittu omapäiseksi ja hankalaksi persoonaksi, joka oli vaatimaton ja eli niukkaa elämää. Mielestäni Gaudin työt henkivät ehkäpä jonkinlaista ylellisyyden ja "pramean" elämän kaipuuta. Toisaalta arkitehtuuri on omalaatuista ja toisinaan myös hankalaa - välillä on vaikeaa muodostaa mielipidettä hänen tuotoksistaan, joskus ihalua ja inhotusta on vaikea erottaa.

"Minulle arkkitehtuuri ja musiikki ovat toisiaan lähinnä olevat taiteenlajit. Ne ovat sama asia eri kielillä sanottuna. Kummassakin pyritään luomaan ihmisen mittaista, ihmisen koettavissa olevaa tilaa ... tähän äärettömään, käsityskykymme ylittävään maailmankaikkeuteen. Kummassakin taiteenlajissa on aikaulottuvuus keskeinen ominaisuus. Arkkitehtuuri on, kun on kysymys tilaproseseista ja tilojen järjestäytymisestä suhteessa toisiinsa, koettavissa parhaiten nimenomaan liikkumalla, elämällä tiloissa. Samoin musiikki on elämistä säveltilassa."

                   Arkkitehti ja akateemikko Juha Ilmari Leiviskä

• Syntyi 17.maaliskuuta v.1936 Helsingissä
• Leiviskää pidetään yhtenä aikamme tunnetuimmista ja arvostetuimmista julkisten rakennusten suunnittelijoista Suomessa.
• Leiviskä on suunnitellut myös ulkomaille ja hänen töitään on ollut esillä lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä.
• Huomattavan osan Leiviskän tuotannosta käsittävät hienovaraisesti toteutetut  seurakuntakeskusten ja kirkkojen suunnittelu- tai entistämiskohteet.
• Rakennusten sisätilojen suunnittelussa Leiviskän arkkitehtuurin keskeinen instrumentti on valo. Hän käyttää taidokkaasti hyväksi luonnonvaloa, mutta valon arkkitehtuuria tukevat myös hänen itse suunnittelemansa valaisimet, jotka sekä jäsentävät tilaa että luovat pehmeän tehokkaasti keinovaloa sitä tarvittaessa.

Myyrmäenkirkko

• Myyrmäenkirkko Vantaalla (1984) on yksi Leiviskän pääsuunniittelutöistä
• Kuvassa näkyy hyvin Leiviskälle ominainen tapa käyttää valoa arkkitehtuurisena elementtinä.
• Kirkon levymäisten seinä- ja kattopintojen välistä siivilöityvä valo luo kauniita, jatkuvasti muuttuvia kuvioita sisätiloihin.
• Näennäisen satunnaisesti sijoitetut, Leiviskän itse suunnittelemat lamput näyttävät leijuvan avarassa tilassa, ja kullanhohtoisina ne erottuvat kirkon muuten vaaleasta ja hillityn rauhallisesta sävymaailmasta.

       kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Myyrm%C3%A4en_kirkko.jpg

RIIPPUVALAISIN JL2

• Suunnitteli vuonna 1991
• Materiaali: valkoiseksi maalattua alumiinia.
• Löytyy Artekin valikoimista.
• Muotoilussa näkyy mielestäni "valon imartelu". Valaisimen muoto ja rakenne on jotenkin herkkä ja arkkitehtuurimainen. Valaisee tilassa hyvin, mutta ei häiritse luononvaloa.
• Tyypillistä Leiviskän käden jälkeä.

kuva:http://www.artek.fi/fi/products.html?Id=JL2

• Charles Eames, kuten niin monet muutkin upeiden huonekalujen luojat, oli arkkitehti ja hän syntyi Missourissa vuonna 1907 .Ray  oli hänen toinen vaimonsa ja myöskin arkkitehti.

• He  työskentelivät monenlaisen desing`nin parissa joita olivat teollinen muotoilu, huonekalusuunittelu, kuvataide, graafinen suunnittelu, elokuvataide sekä arkkitehtuuri.

• Heidät tunnetaan parhaiten huonekaluistaan.

• Charles Eames teki töitä Kaliforniassa Eliel Saarisen kumppanina ja teki yhteistyötä myös tämän pojan Eero Saarisen kanssa.

                                                   kuva: www.purecontemporary.com

                                 Muovituolit / Plastic Armchair RAR, DAR ja DAX

                    kuva: http://www.mtv3.fi/koti2006/tila2006/klassikko.shtml?323892

Perhe muutti Yhdysvaltoihin pojan oleessa 12-vuotias.Suomessa perheellä Kirkkonummen huvila Hvitträsk, jonka muutostöihin Eero Saarinen on vaikuttanut.Hvitträsk toimii nykyisin museona.

Helsingin Ruotsalaisen teatterin rakennusmuutoksiin Saarinen vaikutti 1935-36.Yhdysvalloissa Saarisen näkyvimpiä töitä ovat mm. Kennedyn lentoasema 1956-62, Gateway Arch, Saint Louis, Missouri...Ateenassa Ellinikonin lentoaseman teminaali jne.

Huonekalusunnittelijana Eero Saarinen tuli tunnetuksi tulppaani tuoleistaan 1955-57, joissa ajatuksena on yksi kappale-yksi materiaali ja jalkojen määrän minimointi. 

Saarinen perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1950, mutta itsenäisen arkkitehdin ura ehti kestää siis vain kymmenisen vuotta.

Saunatilat ovat nykyään tärkeä osa kodin sisustusta. Saunatilojen sisustukseen kuuluu luonnollisesti lauteet, paneelit ja kiukaat, mutta yhä enemmän myös valaistus, kalusteet ja erilaiset muut tuotteet tunnelmaa luomaan.

valaistus

Saunan valaistukseen tunnelman luojana ja sisustuselementtinä kiinnitetään tänä päivänä erityisen paljon huomiota. Esimerkiksi kuituvalaistuksella voidaan korostaa:

                                                                 - kauniita lauteita

                                                                 - panelointeja

                                                                 - tilan muotoja

                                                   kuva:   http://www.pakkanen.fi/

Lauteet